tiistai 14. marraskuuta 2017

Kuva minussa




Pitkästä aikaa olen uppoutunut linssin lävitse maailmaan, kadottanut rajat itseni ja toisen välillä. Luonnon äärellä, ihmisten äärellä, kohtaamisissa olen tavoitellut ydintä, sitä syvintä mihin eivät sanat yllä. Annan itseni kadota luonnon kauneuteen. Tämä uppoutuminen on kenties se
mitä nimittäisin elämäni tarkoitukseksi, jotakin niin yksinkertaista ja silti
samalla hurjaa ja selittämätöntä.
Kuva tulee osaksi ikuisuutta ja samalla kuitenkin muistuttaa sekä rajallisuudestamme että rajattomuudestamme; se on
oodi inhimillisyydelle,
sille paljaudelle jossa olemme  kauneimmillamme. 😍 Kilpisjärvi ja Saana

 

“When I was 5 years old, my father always told me that happiness was the key to life. When I went to school, they asked me what I wanted to be when I grew up. I wrote down ‘happy’. They told me I didn’t understand the assignment, and I told them they didn’t understand life.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti