sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Elämä ei ole koskaan valmis





Joskus on hetkiä jolloin tuntee olevansa  eksyksissä kaiken keskellä. Pelkää askelten painoa ja sitä mitä niillä voi saavuttaa tai menettää, pelkää
sitä kun ei tiedä tulevasta. Elämässä on asoita kesken eikä oma keskeneräisyys tule muuttumaan kokonaisuudeksi, elämän kautta, se muuttaa vain muotoaan, sen olen tajunnut. Aina löytyy säröjä jostakin.
Ei pidä ottaa kaikkea niin vakavasti. Ei kaikessa ole kyse onnistumisesta tai epäonnistumisesta, kasvamisesta tai hajoamisesta,on vain annettava tilaa kaikelle sille sisällään, elämälle tilaa kasvaa ja muuttua hyväksyen se että kaikki ei ole itsestä kiinni.

Turha pelätä kokoajan elämisen jättämiä jälkiä. Ei kolhut kaada pitkäksi aikaa, heitä kuoppaan josta ei voisi kavuta ylös. Aina noustaan. Noustaan  kohti tähtiä, se olkoon  tavoite. Ihmisessä on äärettömän paljon voimaa. Never give up!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti